Uuden maakunnan toiminta

Uudistuneet maakunnat

Uuden maakunnan toiminnan lähtökohtana on taata toimiva kokonaisuus, jossa jokaisen asukkaan tarpeet huomioidaan jopa yksilötasolla. Arvopohja perustuu yksilöiden tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Sote-uudistuksen perusteella tarkoitus on järjestää toimiva ja kustannustehokas terveydenhuolto vuoteen 2050 mennessä.

Toimintasuunnitelma ei ole täysin valmis sillä nykyinen lainsäädäntö sote-uudistuksesta ei ole täysin valmis. Sipilän hallituksen ensimmäinen tavoite oli käynnistää maakuntauudistus vuoden 2019 alussa, tämä tavoite ei ole vielä toteutunut. Keski-Suomen maakunnassa on väestöä tällä hetkellä n. 275 000 henkilöä. Tavoitteena on nostaa tämä asukasluku 300 000 tuhanteen viiden vuoden kuluessa sote-uudistuksen jälkeen. Tavoite on myös nostaa työpaikkojen määrää 20-prosenttia.

Keski-Suomessa erityisiä kehittämisen alueita ovat korkeakoulutuksen ohella biotalous, digitalous, hyvinvointitalous ja matkailualat. Keski-Suomi on Jyväskylän yliopiston ansiosta hyvä keskus korkeakoulutukselle ja kehittyville tieteenaloille, toinen tärkeä ala on turismi niin sisämaasta kuin ulkomailta. Keski-Suomen maakuntahallinto aikoo tehdä tasaisin väliajoin katsauksia siitä, miten hyvin sovittuihin tavoitteisiin on päästy.

Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut muuttuvat paljon, tarkoituksena on saada uusista palveluista entistä paremmin toimivia, ja keskenään yhteistyötä tekeviä elimiä. Palveluiden kuuluu olla kykeneviä tarjoamaan edullista, turvallista, mukavaa ja luotettavaa palvelua sen asukkaille. Ihmisiä täytyy pystyä kannustamaan pysymään terveinä ja hyväkuntoisina erilaisen valistustoiminnan ja ulkoliikuntamahdollisuuksien avulla. Sote-uudistus on iso harppaus kunnille joten on olennaista, että niihin valmistutaan hyvissä ajoin.

Elinvoimaan liittyvät tehtävät korostuvat ja vetovoima asukkaiden, yhteisön ja kunnan silmissä on tärkeä. Sote-uudistus vaatii lähes kaikkia kunnan asukkaita ja yrityksiä muuttamaan toimintaansa ja vuorovaikutustaan. Paikallisuudella ja yhteisöllisyydellä tulee jatkossa olemaan entistä keskeisempi merkitys. Erityisesti maakunnan sisäisessä toiminnassa tämän huomioon ottaminen on hyvin tärkeää. Sote-uudistuksen johtoryhmässä on edellä mainittujen asioiden lisäksi todettu se, että perinteiset työtavat ja -prosessit eivät ole nykyisessä muodossaan täysin käyttökelpoisia. Toimivuuden varmistamiseksi jatkossa täytyy niitäkin muokata sopiviksi.

Tällä hetkellä valmisteluvaiheen tavoitteet ovat valmistaa palvelut ja niiden toiminnan muutos, kun siirtymä maakuntaan tulee. Palvelut ja palvelukokonaisuudet pyritään suunnittelemaan täysin asiakkaan näkökulmasta, eikä saada mennä sieltä ”mistä aita on matalin”. Siirtymä on määrä toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena jolloin siihen käytetyt varat tulevat käytettyä mahdollisimman tehokkaasti. Painopistettä siirretään siirtymävaiheessa esimerkiksi terveydenhuollossa ongelmien ennaltaehkäisyyn ja tuen edistämiseen. Asukkaiden halua ja valinnanvapautta täytyy korostaa erityisen paljon.

Toiminnan hyödyt

Hoitaja keskustelee asiakkaan kanssa

Sote-uudistukseen liittyvän siirtymäsuunnitelman selkeinä hyötyinä ovat ymmärryksen kasvaminen koko sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta. Tavoitteena on ollut myös suunnitella maakunnan palveluita asiakkaiden näkökulmasta ja lisätä tällä tavalla ymmärrystä kokonaisvaltaisesta tilanteesta. Sote-palveluiden strategisesta näkökulmasta tällainen tarkastelu on hyvin tärkeää. Se auttaa ottamaan selvää ja huomioimaan kaikki olosuhteet silloin, kun välttämättömiä toimenpiteitä tarvitaan, yllätyksiltä myös vältytään kun otetaan kaikki näkökulmat huomioon. Palveluiden järjestämisessä ja suunnittelussa hyvinvointityö on vahva osa kokonaisvaltaista suunnittelua. Valmisteluryhmä on kirjannut uudistuksen projektikseen ja sen tehtävänä on raportoida kaikki tarvittava tieto johtoryhmälle, medialle ja ohjauksesta vastaavalle maakunnan hallitukselle.

Työryhmälle on nimitetty tätä varten myös muutosjohtaja ja työryhmä toimii yhteistyössä monen alan asiantuntijan- ja organisaation kuten THL:n kanssa. Merkittävin riski siirtymisprosessissa on päätöksenteon viivästyminen ja tästä johtuva uudistuksen kariutuminen. Pahimmassa tapauksessa tämä vaikuttaa merkittävästi Keski-Suomen kuntiin ja niiden toimintaan. Kaikkien muutoksen alla olevien organisaatioiden on ilmaistava halukkuutensa tapahtuvalle sote-muutokselle kirjallisesti, jotta siirtymän joustavuus voidaan taata.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *