Keski-Suomi 2019 – Miten SOTE-uudistus vaikuttaa meidän kaikkien arkeemme?

Sote uudistus saattaa tapahtua hyvinkin pian

Vuonna 2017 Suomen hallitus julkaisi aikataulun koko Suomen laajuisesta julkisen hallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden muutoksesta. Hankkeen tarkoituksena oli siirtää julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kunnilta maakunnille.

Uudistusta perusteltiin sillä, että Suomessa väestö ikääntyy ja nykyistä monipuolisempien ja yksilöllisten palveluiden merkitys korostuu huomattavasti. Ikäihmisille on tärkeää saada toimivia palveluita oikeaan aikaan.

Maakunnat perustettiin samalla niin kutsutun ”sote-uudistuksen” yhteydessä. Hallitus julkaisi vuonna 2017 alkuperäisen aikataulun, jonka mukaan uudistus tapahtuisi kahden vuoden siirtymäajalla. Sote-palveluiden oli määrä siirtyä uusille maakunnille 1. tammikuuta 2019. Uudistuksella pyrittiin siihen, että sote-palveluiden kustannukset olisivat valtiolle jopa 3 miljardia euroa alemmat vuoteen 2030 mennessä.

Kustannusten lisäksi sote-uudistuksella voidaan hillitä julkisen terveydenhuollon pitkiä asiakasjonoja. THL:n vuonna 2017 tekemän tutkimuksen mukaan julkisen terveydenhuollon leikkausjonot olivat keskimäärin vuoden pituisia. Elämän laatua parantavat leikkaukset on saatava ikäihmisille nopeammin.

Suomen eduskunnan valiokunnat ottivat sote-uudistuksen heti käsittelyynsä tammikuussa 2017. Neuvottelut kuntien johtojen kanssa osoittautuivat kuitenkin ongelmallisiksi ja ensimmäisen kerran uudistusta lykättiin pääministeri Juha Sipilän toimesta vuonna 2018.

Toinen sotemalleista antaa vapauden valita

Nopeasti kuitenkin Sipilän hallituksen lykkäykset jatkuivat, ja uudistus kaatui vuoden 2019 alussa. Uudistuksen kaaduttua nousikin kohu siitä, etteivät valiokunnat saaneet valtiovarainministeriöltä tarvittavia tietoja uudistuksen käsittelyä varten.

 Useat terveydenhuollon asiantuntijat, kuten THL:n pääjohtaja Marina Erhola moittivat sote-uudistuksen kaatamista. Heidän mukaansa perustuslain liian kirjallinen tulkinta olisi voinut estää sote-palveluiden käytön ja tasa-arvoisen kohtelun terveydenhuollon piirissä. Valiokunnissa työskennelleitä kansanedustajia ja virkamiehiä syytettiin myös sisäpiirikiistoista, ja esitysten tarkoituksellisista viivyttelyistä.

Myös vanhaa sote ajatusta on mietitty

Yksi osasyyllinen viivyttelyyn oli Savon Sanomien mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja itse. Sote uudistus oli valtava projekti, eikä sen suunnittelun tai toteutuksen oletettu tapahtuvan nopeasti, valiokuntien käsittelyssä kului kuitenkin liikaa aikaa. Valtion budjetti oli uudistuksen alkuperäisinä aikoina (eli 2017 – 2019) varattu n. 460 miljoona euroa.

Mitä uudistukseen kuului?  

Sipilän hallituksen alkuperäisen sote-uudistuksen tavoitteena oli muodostaa Suomeen 18 maakuntaa. Jokaista maakuntaa johtaisi vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Uudet maakunnat olisivat vastanneet kooltaan nykyisiä kunta-alueita. Maakunnat oltaisiin jaettu n. viiteen yhteistyöalueeseen, jotka muodostaisivat toimivat kokonaisuudet itsenäisinä toimieliminä. Muun muassa TE-palveluiden vastuu olisi siirtynyt kokonaan maakunnille itselleen. Maakuntien toimintaa terveydenhuollossa ja esimerkiksi TE-palveluissa oli tarkoitus rahoittaa asiakasmaksuilla ja valtion tuella.

Sote-uudistuksen yhteydessä valmisteltiin valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö terveydenhuollon asiakkaalle. Tavoitteena sille oli se, että asiakas pystyy valitsemaan maakunnan, järjestön tai yksityisen yhtiön välillä. Asiakasmaksut olisivat samat riippumatta siitä, mitä näistä edeltä mainituista käytettäisiin. Yksityinen hammaslääkäri olisi siis saman hintainen julkisen kanssa, tämä tukisi myös kaikenlaista yritystoimintaa. Valinnanvapauslaki sai paljon kritiikkiä julkisuudessa.

Pelättiin julkisen hammashoidon käytön vähenevän dramaattisesti. Asiakkaiden valikointia hillitsemään tehtiin uusi lakiesitys, joka ei valitettavasti saanut paljoa kannatusta valiokunnissa. Valinnanvapaus olisi lisännyt tasa-arvoa ja parantanut myös kilpailua yksityisen ja julkisien terveydenhuollon välillä. Vertauskohteena muissa pohjoismaissa kyseinen menettely on ollut vuosia käytössä, onnistunein tuloksin. Suunnitellussa muodossa sote-uudistusta ei ole vielä saatu aikaiseksi. Sipilän hallituksen hajottua kehitystyötä on kuitenkin jatkettu, uusi tarkoitus on saada uudistus vietyä läpi vuonna 2020.