Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen loppuraportit julki tänään: Sote-keskuksiin esitetään laajaa palvelukokonaisuutta Keski-Suomessa

Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen loppuraportit on julkaistu tänään. Raportit sisältävät tämän hetkisten lakiluonnosten puitteissa tehdyn ehdotuksen siitä, miten maakunnan palvelut voitaisiin vuoden 2019 alussa organisoida. Samalla hahmottuu se, mitkä nykyisistä palveluista tuotettaisiin maakunnan yhtiöissä, mikäli lait hyväksytään nykymuodossaan käynnissä olevan valtakunnallisen hallituskriisin jälkeen.

Sote-keskusten laaja palveluvalikoimalla tähtää ”yhden luukun periaatteeseen”

Esivalmisteluun osallistuneet sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntijatyöryhmät esittävät tulevaisuuden sote-keskuksiin  laajaa palveluvalikoimaa. Laajan palvelun sote-keskusten tulee tarjota nykyisten terveysasemien palveluiden lisäksi mm. sosiaaliohjauksen palveluita sekä erikoissairaanhoidon vastaanotto- tai konsultaatiopalveluita. Sote-keskuksen palvelut ovat lakiluonnoksessa määriteltyjä niin sanottuja suoran valinnan palveluita eli asukas päättää itse, minkä sote-aseman asiakas hän haluaa olla. Maakunta maksaa tämän jälkeen palveluntuottajalle asiakkaan palveluista niin sanotun kapitaatiokorvauksen.

Esivalmistelussa sote-keskukseen ehdotetaan sijoitettavaksi myös neuvolapalvelut. Tällä mahdollisestaan se, että asiakkaan valitsema keskus kantaa asiakkaistaan vastuuta ”vauvasta vaariin”. Lisäksi malli varmistaa mm. lääkäripalveluiden saamisen neuvolan asiakkaille. Neuvolapalvelut ovat osa sote-keskuksiin ehdotettuja perheiden hyvinvointipalveluita. Hyvinvointipalvelut sisältävät lisäksi perheohjauksen ja perheneuvolan palveluita sekä lapsen mahdollisesti tarvitsemia terapiapalveluita, kuten puhe- ja toimintaterapiaa tai psykologipalveluita.

Sote-keskusten palveluvalikoiman taustalla on tahto muodostaa maakuntaan asukkaiden kokonaisvaltaisia palvelukeskuksia. Mallin nähdään vähentävän asiakkaiden pompottelua paikasta toiseen sekä mahdollistavan asioiden hoitamisen yhdessä paikassa jopa yhdellä käynnillä. Yhden luukun periaatetta vahvistetaan tuomalla sote-keskuksiin myös kuntien, järjestöjen ja maakunnan liikelaitokseen vastuulle kuuluvia palveluita (palveluohjaus, pitkäaikainen sosiaaliohjaus jne.), jotka liittyvät asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen.

– Keski-Suomessa on nostettu esille ajatus sote-keskuksissa toimivista järjestötoreista, jotka mahdollistavat järjestöjen palveluiden, kuten terveysneuvonnan, elämäntapaohjauksen tai vertaistuen tuomisen osaksi sote-keskusten palvelukokonaisuutta, visioi valinnanvapautta käsitelleen asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Kati Kallimo.

Sote-keskuksen ja suun hoidon yksikön palvelut tuotetaan tämän hetken tiedon mukaan yhtiömuodossa

Lakiluonnosten mukaan asukkailla on jatkossa oikeus valita oman sote-keskuksensa lisäksi häntä hoitava suun hoidon yksikkö (hammashoitola). Suun hoidon yksikössä tuotetaan yleisimmät suun terveydenhuollon palvelut. Sote-keskuksen ja suun hoidon yksikön palvelut sekä asiakassetelillä tuotettavaksi kaavaillut palvelut tulee lakiluonnosten mukaan tuottaa maakunnan osalta sote-yhtiössä. Palveluita tuottavat maakunnan yhtiön rinnalla myös muut maakunnan hyväksymät palveluntuottajat. Sosiaali- ja terveyspalveluiden alustava jakautuminen yhtiöön ja liikelaitokseen on maakunnan oman palvelutuotannon osalta kuvattu tarkemmin kaaviokuvassa: esivalmisteluvaiheen esitys palveluiden organisoitumisesta.

Valinnan siitä, kenen tuottamia palveluita keskisuomalaiset asukkaat tulevaisuudessa käyttävät, tekee jokainen asukas itse. Jos asukas ei pysty valintaa tekemään, maakunta on järjestäjänä velvollinen tekemään valinnan asukkaan puolesta. Maakunta ei valinnassa voi suosia omaa yhtiötään, vaan lakiesitysten mukaan asiakkaalle on osoitettava hänen kannaltaan esimerkiksi maantieteellisen saavutettavuuden kannalta järkevin vaihtoehto.

Liikelaitoksen palvelut tukevat kaikkia maakunnan sote-keskuksia

Osa Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluista tuotetaan lakiesitysten mukaan jatkossakin julkisen toimijan tuottamana maakunnan omistamassa ”sote-liikelaitoksessa”. Liikelaitokseen sijoittuvat asiantuntijatyöryhmien mukaan sosiaalityö sekä palveluohjauksen ja sairaalaolosuhteita edellyttävät palvelut. Liikelaitoksen vastuulla on myös yhteispäivystys, sosiaalipäivystys sekä ensihoito. Liikelaitoksessa tehdään ne viranomaispäätökset, jotka edellyttävät julkisen vallan käyttöä.

Liikelaitoksen palvelut eivät lähtökohtaisesti kilpaile markkinoilla. Poikkeuksena ovat kuitenkin ne liikelaitoksen palvelut, jotka tuotetaan tulevaisuudessa niin sanotulla asiakassetelillä. Asiakassetelillä tuotettavat palvelut tulee lakiluonnosten mukaan tuottaa maakunnan sote-yhtiössä (ks. kaaviokuva: esivalmisteluvaiheen esitys palveluiden organisoitumisesta).

Asiakassetelin käyttö lisää asukkaiden valinnanvapautta. Asiakassetelin (joka vastaa pitkälti nykyistä palveluseteliä) voi saada sote-keskuksesta, suun hoidon yksiköstä tai liikelaitoksesta esimerkiksi tiettyihin suun terveydenhuollon erityispalveluihin tai kotona tuotettaviin palveluihin. Asiakassetelin saatuaan asiakas valitsee itse sen palveluntuottajan, joka tuottaa hänelle jatkossa kyseiset palvelut. Esivalmistelu ei vielä ota kantaa siihen, mitkä erikoissairaanhoidon palveluista ovat asiakassetelillä tuotettavia.

Liikelaitoksella on myös mahdollisuus kilpailuttaa sellaisia palveluita, joita se ei pysty tuottamaan itse, mutta joita maakunnan on tuotettava asukkaiden tasavertaisten palveluiden takaamiseksi. Palveluiden ostaminen varmistaa maakunnan asukkaiden tasavertaisuuden palveluiden saannin.

– Tilanteissa, joissa esimerkiksi reuna-alueille ei muodostu markkinoilla palvelutarjontaa, liikelaitos on velvollinen ne tuottamaan itse tai hankkimaan ne ostopalveluna maakunnan määrittelemien palvelulupausten toteuttamiseksi, tiivistää järjestämisen asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Mikael Palola.

Maakuntapalvelut kehittävät elinvoimaa ja turvallisuutta

Maakuntapalvelut sisältävät reilut 20 tehtävää, joista suurimmat kokonaisuudet ovat kasvupalvelut ja pelastuspalvelut. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen vaikuttavat merkittävästi palveluiden nykytoimintaan.  Merkittävimmät muutokset koskevat kasvupalveluja.

Maakuntapalveluiden asiantuntijatyöryhmien mukaan Keski-Suomen on nojattava osaamisen ja innovaatioiden edistämiseen sekä jokaisen kykyyn kantaa oma vastuu turvallisuudesta. Kun Keski-Suomen talous kasvaa ja infrastruktuuri on kunnossa, pystytään turvaamaan asukkaiden hyvinvointi ja hyvinvointipalveluiden rahoitus.

Maakuntapalveluiden tehtävät tulevat sijoittumaan maakuntavirastoon, liikelaitoksiin sekä maakunnan omistamiin palvelu- ja tukipalveluyhtiöihin. Osa tehtävistä on maakuntakonsernin kokoon nähden pieniä. Näiden palveluiden kokoamista, järjestämistä ja tuottamista puntaroidaan tarkemmin väliaikaishallinnossa. Erityisosaamista vaativissa, kapeita asiakassegmenttejä palvelevissa tehtävissä yhteistyö naapurimaakuntien kanssa jatkuu.

Myös maakuntapalveluissa tähdätään ”yhden luukun” palveluperiaatteeseen. Yksi luukku ei välttämättä tarkoita vain yhtä puhelinnumeroa tai nettiosoitetta, vaan asiakkaan tarpeen kokonaisvaltaista ymmärrystä sekä sujuvaa tiimityötä yli palvelukokonaisuuksien rajojen. Esivalmisteluvaiheessa laaditut lisäselvitykset maatilapalveluiden, strategisen suunnittelun ja kehittämisen sekä rahoituspalveluiden kokoamisesta kuvaavat hyvin organisaatiorajojen purkamisen hyötyjä asiakkaiden ja sidosryhmien eduksi.

Esivalmistelu ei ota kantaa muodostuvaan palveluverkkoon

Raporteissa esitetyt sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelulupaukset lähtevät siitä, että laajan palveluvalikoima sote-keskusten tulisi olla asukkaiden saavutettavissa 30 minuutin päässä heidän kotoaan. Laajojen sote-keskusten lisäksi toimijat voivat perustaa pienempiin kunta- ja asutuskeskuksiin sivupisteitään tai viedä niihin liikkuvia palveluja. Sivupisteiden tulee tarjota asukkaille heidän kannaltaan keskeisimpiä vastaanottopalveluita.

Raporteissa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, millainen palveluverkko maakuntaan lopulta muodostuu, sillä lainsäädäntö ja palvelutuotannon reunaehdot ovat vielä avonaisia.

Esivalmisteluun loppuraportit luettavissa verkossa – maakuntavaltuusto tekee päätökset lopullisista rakenteista keväällä 2018

Esivalmistelua on tehty 12 asiantuntijatyöryhmässä sekä erilaisissa työpajoissa ja -tapaamisissa, joihin on osallistunut satoja asiantuntijoita eri puolilta maakuntaa. Kokoonpanot ovat nähtävillä loppuraporteista, jotka ovat luettavissa osoitteessa http://www.ks2019.fi/tyoryhmat-ja-muistiot/asiantuntijatyoryhmat/esivalmistelun-loppuraportit

Syksyllä aloittava väliaikaishallinto jatkaa esivalmistelun ja tarkentuvan lainsäädännön pohjalta pohditaan palvelurakenteiden hahmottamiseksi. Maakuntavaltuusto tekee varsinaiset päätökset palvelurakenteesta sekä palveluiden tuottamistavoista keväällä 2018.

Esivalmistelun loppuraportteja käsitellään Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen johtoryhmässä 14.6.2017 sekä poliittisen ohjausryhmän kokouksessa 28.6.2017. Raporttien sisältöä avataan tarkemmin muun muassa ensi viikolla julkaistavassa sote- ja maakuntauudistuksen uutiskirjeessä.

Lisätietoja:
– Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtaja Tapani Mattila, p. 040 595 0011
– Keski-Suomen maakuntauudistuksen projektipäällikkö Pirjo Peräaho, p. 040 591 0760
– Keski-Suomen sote-uudistuksen vastuuvalmistelija  Asko Rytkönen, p. 044 702 1675
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä käsitelleen asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Mikael Palola, p. 044 4598 561
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden liikelaitoksen palveluita pohtineen asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Juha Kinnunen, p. 014 269 1670
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta pohtineen asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Kati Kallimo, p. 014 266 3001

Sinua voi ehkä kiinnostaa nämäkin...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.